Meillä on juhlat

Juhlapyhien viettäminen on olennainen osa varhaiskasvatusta ja kohokohtia päiväkodin arjessa. Juhlia järjestetään ja suunnitellaan jo kauan etukäteen. Lapset odottavat ja laskevat kalenterista, koska on esimerkiksi halloween.

”Mitä sä puet?” ”Mä ainakin oon lepakkomies.” ”Mä oon varmaan Elsa.” ”Mut ei se oo pelottava.” ”Tarviiks olla?” Siinä hyvä kysymys: tarvitseeko halloween-naamiaisissa olla pelottava? Kuuluuko ylipäätään halloweenin viettäminen suomalaiseen kulttuuriperinteeseen ja päiväkotiin? Tästä on yhtä paljon mielipiteitä, kuin on ihmisiäkin. Loka-marraskuun vaihteessa varhaiskasvattajat ympäri Suomen pohtivat tätä sosiaalisessa mediassa. Keskustelussa oli paljon hyvää pohdintaa. Kynnyskysymykseksi tuntui nousevan amerikkalaisen, kaupallisen juhlan sopiminen suomalaiseen perinnekasvatukseen. Aurinkoleijonassa tämä on ratkaistu niin, että vietämme vuorovuosina halloween-naamiaisia, joihin saa pukeutua haluamaansa naamiaisasuun (oli se sitten pelottava tai ei) ja sadonkorjuujuhlia, joihin myös saa pukeutua, mutta perinteisemmin, kuin ennen vanhaan.

Juhlien järjestäminen on mukavaa vaihtelua tavalliseen arkeen, niin lapsille kuin aikuisillekin. Varsinkin isommat lapset osallistuvat niin suunnitteluun kuin toteutukseenkin. Viime vappuna lapset osallistuivat järjestelyihin mm. suunnittelemalla ruokalistaa. Lapset kertoivat suosikkinsa ja suosituimmista ruoista järjestettiin äänestys. Näin saimme lapsille mieluisen menuun. Nyt halloween-juhlia varten lapset ovat askarrelleet koristeita ikätasonsa mukaisesti: isommat kurpitsalyhty-kuvia ikkunoihin, pöytäkoristeiksi kurpitsoja ja kummituksia sekä pienemmät ikkuinoihin tuputtamalla lepakoita.

Mutta onko halloween liian pelottava? Tutussa ja turvallisessa ympäristössä pieni jännitys on joskus paikallaan, lapsesta toki riippuen. Tässä aikuisilla onkin tehtävänä tarkkailla, koska on liian jännää. ”Pimeää, pelottaa,” totesi eräs kaksivuotias yhtenä aamuna ulos ikkunasta katsoessa. Juttelimme, että se mitä ei näe, on pelottavaa. Pimeässä parkkipaikan puu näyttää uhkaavalta. Ja päivän valjetessa huomaa, että se onkin vain puu. Toisaalta myös hieman jännittävät asiat kiehtovat lapsia.

Sopiiko halloween sitten suomalaiseen kulttuuriin ja rauhalliseen pyhäinpäivään? Ainakin Aurinkoleijonassa me emme näe siinä ongelmaa. Pitkä, synkkä syksy kaipaa jotain piristystä ja mikä sen parempi tapa kuin juhlia naamiaisia. Isompien lasten kanssa piirissä keskustellaan myös pyhäinpäivän merkityksestä. Kuten todettu, lapset ovat odottaneet tätä päivää. Aamulla ehkä vähän jännitti, kun tuttu päiväkotiympäristö onkin vähän eri näköinen. Nopeasti kuitenkin juhlamieli valtasi ja eräs pieni lapsi totesikin arvokkaasti: ”Meillä on juhlat!”