Mitä kaikkea on rakkaus?

Lasten suusta mitä on rakkaus: Tulee mieleen laulu, joulupuu on rakennettu. Rakkauslaulu. Voi rakastaa vanhempiaan. Se kun mä pääsin joulupukin syliin. Kun mä kirjoitin kotona paperille love ja  y o u. Että voi syödä karkkia. Voi rakastaa kavereita. Mä rakastan mun legoja. Tanssi. Perhe. Luonto. Eläimet kaikki eläimet. Oma kotimaa. Oma perhe. Metsä. Äitini koska se on mun oma ja sisko. Mökki, mä tykkään mennä mökille nukkumaan äidin kanssa. Matojen kaivaminen.

Lapset kaipaavat hyväksyntää ja rakkautta läheisiltään. Päiväkodissa tämä näkyy eri tavoin eri lapsilla. Toiset lapset kaipaavat syliä ja pyytävät sitä. Osa lapsista voi alkaa hieman pelleilemään ja tekemään kiellettyjä asioita saadakseen huomiota kavereiltaan sekä aikuisilta. Onkin tärkeää huomata milloin lapsi kaipaa halia tai hetken sylissä oloa. Pienet hetken aivan kahdestaan lapsen kanssa keskustellen tai opetellen uusia asioita ovat tärkeitä lapsien arjessa. Pienemmät lapset kaipaavat enemmän huomiota. Päiväkodissa täytyy kuitenkin jakaa rakkautta ja huomiota monien muiden kesken.

Autamme lasta rakastamaan itseään, vahvistamalla ja tukemalla häntä oppimaan elämässä tarvittavia taitoja. Kunnioitetaan lasta yksilönä, huomioidaan hänen tarpeensa kasvussa ja kehityksessä. Mitä hänen tulisi oppia tai mikä häntä kiinnostaa. Autamme siis lasta kasvamaan ja oppimaan tärkeitä taitoja elämää varten, kuten pukemaan, syömään, riisumaan ja keskustelemaan muiden kanssa.  Opettelemme että jokainen on yksilö ja jokaisella on omat mielipiteensä ja näin ollen jokainen on tärkeä oma itsensä.  Kun osaa rakastaa itseään sellaisena kuin on, pystyy rakastamaan myös muita sellaisina kuin he ovat.

Rakkaudessa kasvatetut lapset löytävät itsensä. Rakkautta lapsi saa vanhemmiltaan ja sisariltaan. Lapsille tulee ihmettelyjä ja kysymyksiä. Lapsia usein viitataankin filosofeiksi, heidän pohtiessaan maailmaa. Näihin ihmettelyihin ja kyselyihin on tärkeää vastata. Vastauksia saadessaan lapsi kokoaa käsitystään maailmasta ja itsestään. Kaikkiin heidän kysymyksiinsä ei ole oikeita vastauksia. Onkin tärkeää yhdessä pohtia ja keskustella asioista lapsen tasoisesti. Kun oppii löytämään itsensä sekä yhteiskunnan normit, on helpompi aikuisena elää ja ymmärtää maailmaa. Tähän tarvitaan rakkautta ja kärsivällisyyttä sekä yhteistyötä. Itsensä löytäminen on pitkä prosessi. Eikä se prosessi lopu päiväkoti ikään, vaan se jatkuu pitkälle aikuisuuteen.

Mutta miten rakkaus näkyy päiväkodissa?  Huomiona, kannustuksena, tukena, rohkaisemisena… Kuten edellisessä blogitekstissä, hellyystankkaus. Henkilökunnan havainnointi on tärkeää. Havainnoidessa huomaa, miksi lapsi käyttäytyy noin. Jokainen lapsi hakee huomiota omalla tavallaan. Kotona tapahtuvista muutoksista on hyvä kertoa henkilökunnalle. Lapsen käytös muuttuu, kun jotain erilaista on tapahtunut. Osa lapsista reagoi jopa pieniinkin muutoksiin. Mummilaan menosta viikonlopuksi voi mennä päiväunet, kun sitä odotetaan kovasti jo tulevaksi. Läheisyyttä ja rakkautta on tiedossa viikonlopulla mummilassa. Rakkaus tapahtuu arjessa eri tavoin huomioiden lasta. Pienet kyselyt päivän kulusta ja hetki sylissä. Nukuttaessa silittelyt ja turvallisuuden tuntu tuovat lapsille vapautta rauhoittua ja nukahtaa. Lapset kaipaavat läheisyyttä, osa lapsista tulee syliin, osa haluaa halia ja osalle riittää lähellä oleminen myös.

Huomioimme lapset yksilöinä ja autamme lasta tekemään itse. Kannustamme lapsia tekemissään, pukemisessa, leikeissä. Silloin kun havaitsemme tämän kannustuksen tuovan hänelle lisää tarmoa ja halua oppimiseen. Emme tietenkään turhan päiten kannusta jos lapsi asian jo osaa. Ei kukaan aikuinen jaksaisi kannustusta asiasta, jonka tietää olevan aivan helppohomma. Sopivasti kannustamme lapsia löytämään omat rajansa. Rohkaisemme lapsia kokeilemaan uutta, erilaisia leikkejä ja tehtäviä.  Usein kuuleekin että en mä osaa, mutta jos silti kokeillaan yhdessä. Yhdessä kokeillessa tulee helpommin onnistumisen kokemuksia sekä varmuutta asiaan. Seuraavalla kerralla tehdäänkin itse eikä tarvita aikuisen apua.  Kuten yksi lapsista ilmoitti ettei osaa kirjoittaa. Aluksi harjoiteltiin yhdessä, yhdistettiin pisteitä ja pikku hiljaa opittiin kirjoittamaan kirjaimia. Seuraavaksi kun tuli hetki, että sai alkaa tekemään mitä halusi, hän otti itse kirjaimet harjoitteluun. Saatuaan kaksi sivua tehtyä, tuli hän näyttämään kirjoittamiaan kirjaimia. Ylpeästi ilmoitti nyt osasin.

Miten teillä kotona näkyy rakkaus? Miten lapsi itse kokee rakkauden? Näistä asioista keskustellessa tulee varmasti mielenkiintoinen keskustelu.