Syksyä kaikilla aisteilla
Viimeisten viikkojen aikana olemme tutustuneet sieniin. Isommat lapset ovat päässeet ihastelemaan sieniä metsään ja pienemmillä on ollut ryhmässä oma metsäasetelma. Kun tutustumme uuteen asiaan, teemme sen kaikin aistein. Ensin asia (esim. sieni, kukka, kasvis, hedelmä) nimetään, sitten sitä tunnustellaan ja haistellaan. Joitain pääsemme jopa pilkkomaan ja maistelemaankin. Opeteltava asia jää paremmin mieleenkin, kun siihen pääsee tutustumaan kokonaisvaltaisesti, mahdollisuuksien mukaan. Kyllä oikea sieni aina sienen kuvan voittaa. Nyt pääsimme katselemisen ja tunnustelun lisäksi haistamaan sekä maistamaan paistettuja suppilovahveroita. Kokkimme oli myös tehnyt sieniteeleipää. Se maistuikin monelle sellaisellekin, joka pelkkiä sieniä vieroksui. Lisäksi sienet ovat esiintyneet meidän askarteluissa ja lauluissakin.
Jo pitkään isoilla aurinkoleijonilla on ollut käytössä hedelmälista. Vanhemmat ovat saaneet tuoda päiväkotiin vuoroviikoin hedelmiä tai kasviksia, joita lapset pilkkovat ja tarjoavat muille lapsille. Pienten ryhmässä otimme käyttöön kukkalistan tällä viikolla. Vanhemmat saavat tuoda kukkia (joko luonnon tai kaupan), joita ihastelemme ja ihmettelemme pitkin viikkoa. Käymme piirissä läpi muutaman lapsen kanssa kerrallaan kukat kokeillen ja haistellen. Lisäksi kukat ovat maljakossa tuoden palan luontoa luokkahuoneeseen.
Yhtenä aamuna eräs isompi lapsi tuli innoissaan päiväkotiin tuoden tuliaisia. Hänellä oli ihka oikea sokerijuurikas! Kaikki aikuisetkaan eivät olleet nähneet ennen sokerijuurikasta kokonaisena lapsista puhumattakaan. Myöhemmin isommat lapset pääsivät tutkimaan ja pilkkomaan sokerijuurikasta. Tulipas siitä ihmeellinen tuoksu! Ja se maku… Yhden mielestä se oli hyvää, toisen mielestä ei. Joku sanoi sen maistuvan ihan sokerilta. ”Mä en tykännyt ku se oli liian makeaa”, totesi eräs eskari. Maistelun jälkeen lapset katsoivat Youtubesta sokerin valmistuksesta pätkän.