Maria Montessori (1870-1952)
Montessoripedagogiikka on saanut nimensä italialaisen lääkärin Maria Montessorin mukaan, jonka pääperiaatteena lasten ohjauksessa oli VÄHEMMÄN PAKKOA, KILPAILUA JA YHDENMUKAISTAMISTA – ENEMMÄN TYÖN ILOA JA YKSILÖN HUOMIOIMISTA. Jokaista lasta autetaan löytämään omat voimavaransa ja kehittämään niitä.
Uransa alussa hän työskenteli kehitysvammaisten ja heikkolahjaisten lasten kanssa perustaen koulun Roomaan, jossa hän havainnoi lasten toimintaa, suunnitteli opetusvälineitä, opiskeli ja teki tutkimusta. Montessorin työ näiden lasten auttamiseksi onnistui yli odotusten ja hän varmistui menetelmän soveltuvuudesta myös normaalisti kehittyneille lapsille.
Ensimmäinen ”Lasten talo – Casa dei Bambini” perustettiin 1907. Montessoripedagogiikka on maantieteellisesti laajimmalle levinnyt kasvatusmenetelmä. Vuonna 2007 juhlittiin ensimmäisen lastentalon 100-vuotisjuhlia.
Suomessa on noin nelisenkymmentä montessorileikkikoulua ja -päiväkotia. Montessoriperuskoululuokkia toimii yli kymmenessä eri koulussa.
Oppimisympäristö ja –materiaali
Montessoripäiväkodin pienten ryhmän 9kk-3-v ja isojen ryhmän 3-6-vuotiaat kuuluvat samaan kehityskauteen ja heillä on yhteneväisiä tarpeita tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Valmistellun ympäristön tulee tarjota yksilöllinen ja itsenäinen työskentely esteettisissä puitteissa. Kalusteet ja välineet ovat sopivasti mitoitetut. Jokaisella tavaralla on oma paikkansa, jonne se käytön jälkeen palautetaan. Oman vuoron odottaminen kasvattaa kärsivällisyyttä ja lisää toisten huomioonottamista.
Oppimismateriaalit on valmistettu siten, että lapsi pystyy itse korjaamaan virheensä – tietyt palaset eivät yksinkertaisesti sovi yhteen – ja lapsi saa mahdollisuuden keksiä ratkaisun itse. Itsekorjaavat välineet antavat onnistumisen elämyksiä. Montessorivälineistö jaetaan viiteen ryhmään 3-6-vuotiailla: käytännön elämän työt, aistivälineet, kieli, matematiikka ja kulttuuri. Vauvamontessoriryhmässä eli alle 3-vuotiaiden ryhmässä materiaalit jaetaan kolmeen ryhmään: käytännön elämän työt, kieli ja motoriikka.
Herkkyyskaudet
Maria Montessori huomasi, että tietyt asiat ja toiminnot kiinnostavat lapsia tiettyinä aikoina. Hän kutsui näitä lapsen kehitystä ohjaavia kausia herkkyyskausiksi. Alle kouluikäisellä lapsella on kielenoppimisen, järjestyksen, liikkeen koordinaation, aistien harjaannuttamisen ja sosiaalisen käytöksen herkkyyskaudet.
Lapsella on kaikkein helpointa oppia tietyt taidot vastaavan herkkyyskauden aikana. Aikuinen ei pysty suoraan vaikuttamaan herkkyyskausiin, mutta voi auttaa lasta järjestämällä lapselle ympäristön, jossa lapsi voi tehdä tehtäviä ja oppia juuri häntä kiinnostavia asioita.
Uudet esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) korostavat oppimisympäristön merkitystä sekä toiminnallisuutta, juuri näitä elementtejä, jotka montessorissa on jo huomioitu. Iida Järvinen on tehnyt opinnäytetyön Turun ammattikorkeakouluun liittyen Lapsen oman toiminnan tukemiseen – Montessori-päiväkoti Aurinkoleijonassa.
Jokaisessa ryhmässä työskentelee koulutettuja montessoriohjaajia, joilla on erityisosaaminen juuri montessoripedagogiikasta.
